Koirissa ihan ylipäätään olen huomannut olevani todella kiinnostunut jalostuksesta ja siihen liittyvistä valinnoista, joten senkin takia tietysti tulee kulutettua KoiraNetiä. Mulle ei ollutkaan ihan sama, mistä pentueesta ja minkälaisista vanhemmista ja suvusta pennun ottaisin. Mulle vaakakupissa painaa monet eri asiat, ja vaikka ihan täydellistä yhdistelmää ei varmaan koskaan ole, niin kuin ei ole täydellistä yksilöäkään, niin halusin, että mulle tärkeät asiat ovat plussan puolella ja tasapainossa.
Mitä sitten pentueen vanhemmilta halusin? Ennen kaikkea halusin tietysti hyvän luonteen. Jollain erityisillä, spesifeillä harrastusominaisuuksilla ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä, että koiralla on ylipäätään korvien väli kunnossa ja elämä sen kanssa on mukavaa. Luonnetesti olisi tietysti ollut plussaa, mutta isä Gray kun on venäläinen niin sitä ei sillä ole, ja emä Vippi taas aiotaan luonnetestata vielä tulevaisuudessa. Terveys oli myös tärkeää; arjen perusterveys tietysti ja virallisista tuloksista erityisesti luusto ja siinä lonkat, sillä jos snautserilla jotain ongelmaa on, niin se on yleensä lonkissa. Grayn luusto (lonkat ja kyynärät) kuvattiin vasta viime vuoden lopulla, joten sitä sai hieman jännittää, mutta tulos oli onneksi priimaa. Vipin tulokset ovat myös hyvät. Koska haluan käydä koiran kanssa myös näyttelyissä ja koska rodunomainen snautseri on mielestäni kaunis, halusin myös ulkomuodoltaan korkealuokkaiset vanhemmat, joilla on myös näyttelyistä meriittejä. Mitä sukutauluun tulee, katsoin myös sitä; vaikka en suurinta osaa sukutaulun koirista tunnekaan, pystyy jo paperiltakin, ja netistä tietoa etsimällä, saamaan jotain käsitystä millainen koira on kyseessä.
Minkälaisia koiria sieltä pennun taustalta sitten löytyy?
Emä: Mihan Mittumaari "Vippi" (Mihan Neljän Suora x Vigilen Ciao Bella)
 |
| Vippi kuva: Josefiina Niska |
Tittelit: C.I.B POHJ MVA FI MVA SE MVA NO MVA EE MVA SEV-18
Lonkat: B/B
Kyynärät: 0/0
Silmät: terveet
Pentue: ensimmäinen
Vippi on kasvattaja-omistajien mukaan vahvaluonteinen narttu, joka ei jää kenenkään jalkoihin eikä ole alistuvaa tyyppiä. Siltä löytyy kuitenkin myös miellyttämisenhalua. Vippi on erittäin varmaluonteinen; saisi kuulemma vaikka katto romahtaa päälle eikä se olisi millänsäkään. Se on myös avoin; kun kävin joulukuussa moikkaamassa sitä messarissa pentumielessä, se kapsahti heti syliini ja pussaili naamani kokonaan - viimeistään siinä vaiheessa olin aivan varma, että tästä haluan pennun. Ulkomuodollisesti Vippi on yksi suosikkisnautsereistani: sillä on kaunis ja tasapainoinen rakenne, hieno pää kuten kaikilla mihalaisilla, upea, tasaisen värinen ja hyvin pippuroitunut turkki, ja kaunein häntä, jonka olen snautserilla nähnyt.
 |
| Vippi liikkeessä kuva: Josefiina Niska |
Emänä Vippi on ollut hyvä ja huolehtiva. Alkuun se ei kuulemma meinannut lähteä edes ulos pissalle, kun oli niin kiire hoitaa pentuja. Vieraillessamme pentujen luona se on määrätietoisesti ajanut Ukon pois aarteidensa luota - eihän sitä nyt vieraisiin koiriin ole luottamista vauvojen kanssa - mutta ihmisiin se on suhtautunut luottavaisesti ja esimerkiksi imettänyt pentuja usean vierailijan sylissä. Kasvattajalle syntyi myös päivää aiemmin kääpiösnautseripentue, ja niiden Vippi on myös tunnollisesti antanut vierailla maitobaarissaan.
Emän vanhemmat: Mihan Neljän Suora "Eddy" (Mihan Pakkasenpurema x Mihan Värisuora) ja Vigilen Ciao Bella "Bella" (Mohner's Epo Effect x Aulerco Morgana)
 |
| Eddy (vas) ja Bella (oik) näyttelyssä kuva: Mihan kennel |
Syntymäaika: 24.9.2012
Tittelit: C.I.B POHJ MVA FI MVA SE MVA DK MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA RU MVA EE JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JVMA RKFV HEJW-13 SEJV-13 SEV-18
Lonkat: A/A
Kyynärät: 0/1
Silmät: terveet
Polvet 0/0
Pentueet: 5
Bella
Syntymäaika: 26.4.2013
Tittelit: C.I.B FI MVA SE MVA EE MVA LV MVA RIGAW-15
Lonkat: B/B
Silmät: PPM
Pentueet: 1
Eddystä ja Bellasta mulle tulee ensimmäisenä mieleen se, kun juttelin joulukuussa messarissa Vipin handlerin Marin kanssa. Hän on omistanut vuosikymmenten varrella monia snautsereita - muun muassa meidän Brunon veljen Mihan Basillin, jonka jälkeläisiä kaikki nyky-mihalaiset ovat - ja hän sanoi, että jos koiran paikka olisi silloin ollut auki, olisi hän mielellään ottanut Vipin, sillä Vipin vanhemmat ovat hänen kaikkien aikojen lempparisnautsereitaan. Jos noin kokenut snautseri-ihminen sanoo noin, voi tietää että kyseiset koirat todellakin ovat mahtavia yksilöitä.
Eddyn mä tunnenkin, sillä Eddyn omistaja omistaa myös Ukon emän Hanin, ja he asuvat ihan Annin ja Ukon lähellä. Olemme siis tunteneet ihan siitä saakka, kun Ukko tuli elämäämme. Eddy on mukava snautseriuros, lunkiluonteinen ja luotettava kaveri, joskin toisia uroksia kohtaan hieman dominoiva (ei ole ketään, jota Ukko kunnioittaisi enemmän kuin Eddy-enoa 😄). Eddyllä on myös useita pentueita, ja se on osoittautunut aivan mahtavaksi periyttäjäksi! Eddyn emä on elävä legenda Risu eli Mihan Värisuora, upea näyttelykaunotar ja jalostusnarttu, jonka jälkeläisiä kaikki nykyään syntyvät mihalaiset ovat (Risun emä puolestaan on legendaarinen Mihan Hyazintti "Sinttu", jolla on todennäköisesti enemmän titteleitä kuin yhdelläkään toisella snautserilla maailmassa - ainakaan Suomessa). Risu on Ukon mummi, ja siis minun pentuni isomummi. Risu on upea periyttäjä - Eddyn kahdeksasta pentuesisaruksesta viisi on muotovalioita, kaksi on luonnetestattu tai MH-kuvattu ja yksi kisaa rally-tokossa voittajaluokassa. Eddyn kahdeksasta emänpuoleisesta puolisisaruksesta (eli Risun muista jälkeläisistä) puolestaan kolme on muotovalioita, yksi on luonnetestattu, suorittanut BH-kokeen ja koulutustunnukset TK1 ja RTK1 tokosta ja rally-tokosta, ja yksi kisaa agilityssa. Ei ollenkaan huono siis. Eddyn isä Pera (Mihan Pakkasenpurema) puolestaan on paitsi kansainvälinen muotovalio sekin, myös Kennelliiton kaverikoira, joka on myös palkittu Kennelliiton kaverikoiramitalilla toiminnastaan. Pera käy kaverikoiravierailuilla vanhustenkodeissa. Tällaiset jutut ovat mielestäni todella ihania sukutaulussa löytyvillä koirilla, sillä se osoittaa, että koirat ovat todistetusti ihanaluonteisia.
Bellan olen nähnyt vain kerran - messarissa vuonna 2017 - ja tällöin en vielä tiennyt ottavani sen jälkeläisen, joten en kiinnittänyt siihen huomiota siinä mielessä. Bellasta minulle on kerrottu, että se on aivan ihanaluonteinen, rauhallinen narttu. Bella polveutuu Mihan nartuista, ja sen narttulinja menee aina Mihan kantanarttuun Curbits Dafneen saakka. Mitä enemmän olen saanut pikkuhiljaa asioista tietää, sitä varmemmin olen tiennyt, että haluan Vigilen C-pentueen jälkeläisen. Bellan veli Vigilen Carpe Diem on omasta mielestäni yksi komeimmista snautseriuroksista - ellei komein - ja sekä se, että Bella ovat menestyneet näyttelyissä huippuhyvin (Bella oli muun muassa paitsi rotujärjestön vuoden näyttelytulokas 2014, myös vuoden näyttelysnautseri 2014). Bellan sisko Vigilen Cinderella kisaa tokossa ja agilityssa (se oli myös vuoden tokosnautseri 2017) ja sen toinen sisko Vigilen Cara Mia puolestaan toimii omistajansa kanssa Kennelliiton tukikoirakkona sekä käy säännöllisesti koulussa lukukoirana. Tämä jälkimmäisin erityisesti puhuttelee minua, koska se kertoo niin hyvää luonteesta. Kyseessä siis on todella huippusuku monessa mielessä. Sukutaulullisesti minua kiinnostaa erityisesti myös Bellan isän isä, joka on amerikkalainen musta snautseri (Bardwoods Black Jack). Mustia ja p&s snautsereitahan ei saa sekoittaa Suomessa ilman erityislupaa, ja silloin harvoin kuin niin tehdään, menee hyöty mustien puolelle, sillä niiden geenipooli kaipaa enemmän laajennusta. Niinpä aika harvasta p&s snautserisuvusta löytyy mustia, ja minusta se että tässä suvussa löytyy, on erittäin hyvä ja mielenkiintoinen asia, sillä se takaa sen että täysin uutta tuoretta verta todella on.
Isä: Nettl Greit Nike Fast "Gray" (Top Target Non Stop Winner x Nettl Greit Ileria Felice)
 |
| Gray kuva: Nina Sokolova (Facebook) |
Tittelit: LV MVA RU MVA RU JMVA RKFV RIGAW-18 EURASIAW-19
Lonkat: A/A
Kyynärät 0/0
Pentue: toinen
En ole koskaan valitettavasti tavannut Grayta, sillä se asuu Pietarissa, eikä sen Suomen reissulle astutukseen otettu mukaan ylimääräisiä katsojia. Olen kuitenkin kysellyt Graysta useilta sen tavanneilta ihmisiltä, ja se vaikuttaa aivan upealuonteiselta koiralta (Saimi kuvailikin sitä sanoilla "aivan ihana"). Se on kuulemma todella varmaluonteinen uros joka tulee toimeen tilanteessa kuin tilanteessa, ja perusluonteeltaan rauhallinen. Ensi kertaa Mihalaan astutukseen tullessaan se ei kuulemma ollut moksiskaan uudesta paikasta tai Saimin ja Ahdin sille haukkuvista koirista, vaan lähti vaan heti muina miehinä leikkimään morsiamensa kanssa. Astutuksen jälkeen se oli tullut sisään, käynyt makoilemaan isäntänsä jalkoihin, ja ottanut rennosti.
 |
| Gray liikeessä kuva: Nina Sokolova (Facebook) |
Ulkomuodollisesti Graylla on hieno karva ja upea pää (parta tosin on trimmattu venäläiseen tyyliin, joka on vähän erilainen kuin meillä täällä Suomessa). Sillä on myös upeat, maatavoittavat ja ulottuvat liikkeet. Gray on menestynyt Venäjällä näyttelyissä erinomaisesti, se muun muassa valittiin vuoden alussa Eurasian Winner -näyttelyssä rotunsa parhaaksi - kyseinen näyttely on ilmeisesti Venäjän suurin/tärkein. Grayn korvat ja häntä on valitettavasti typistetty, sillä Venäjällä se on edelleen sallittua, ja osa sitä harrastaa. En itse pidä typistämisestä eettisesti tai ulkonäollisesti, mutta sehän ei onneksi periydy. Mielestäni Grayn ainoa vika on se, että se on takaa omasta mielestäni hitusen ylikulmautunut - mutta jos tuo on ainoa vika, jonka keksin koko yhdistelmästä, niin aika hyvin voisi sanoa asioiden olevan.
Isän vanhemmat: Top Target Non Stop Winner (Top Target Chizar x Top Target Family Jewel) ja Nettl Greit Ileria Felice (Art Platinum PR Nettl Greit x Art Platinum Luxury Nettl Greit)
 |
| Top Target Non Stop Winner kuva: kennel Top Target |
Top Target Non Stop Winner
Syntymäaika: 15.1.2012
Tittelit: C.I.B FI MVA RU MVA LT MVA CZ MVA RO MVA BY MVA RU JMVA RKFV HEJW-12
Lonkat: A/A
Nettl Greit Ileria Felice
Syntymäaika: 21.10.2013
Tittelit: RU MVA BY MVA RU JMVA RKFV
Terveystulokset: En ole löytänyt tietoa netistä
Grayn vanhemmista en tiedä kovinkaan paljon, sillä en ole heitä tavannut tai nähnyt (molemmat ovat venäläisiä). Tiedän, että Ileria Felice ei ole kasvattajan omistama koira, vaan oli sijoituksessa, minkä takia ehkä siitä on vähemmän tietoa tai kuvia saatavilla. Non Stop Winnerista on hieman enemmän tietoa ja kuvia.
Non Stop Winner on käynyt myös Suomessa näyttelyissä (se saa, koska ei ole typistetty), ja saanut Suomen sertin ja siksi on myös Suomen muotovalio. Se on tunnetusta venäläisestä Top Target kennelistä, ja sen sukutausta painottuu vahvasti kennelin omiin koiriin ja linjoihin. Sen isä Top Target Chizar on maailmanvoittaja 2012, ja oli myös kyseisessä MV-näyttelyssä RYP-sijoilla - ei mikään turha koira siis. Non Stop Winnerin isälinja jatkuu venäläisten ja amerikkalaisten koirien kautta kuuluisaan Parsifal di Casa Netzeriin, joka on ainoa Westminsterin (Pohjois-Amerikan kuuluisimman/tärkeimmän näyttelyn) Best In Show:n voittanut snautseri. Parsifal di Casa Netzerin isä taas on kukapa muukaan kuin suomalainen legendaarinen Jandumin Hasse, joka aikanaan oli erittäin voittoisa koira ja tunnettu jalostusuros. Hasse kävi näyttelyissä samoihin aikohin kuin meidän Bruno (80-luvun lopulla), ja vanhempani muistavat sen oikein hyvin - se oli kuulemma silloin aina Hasse tai Mihan Yrjöhenrikinboy, joka voitti näyttelyt. Hasse on myös vahvasti mihalaista sukua, sillä sen isovanhemmista kaksi on Mihan koiria.
Ileria Felice on tosiaan ollut Nettl Greit -kennelin sijoituskoira. Se on täyssisko Nettl Greit Champagnelle, joka on Mihan kennelin Suomeen tuomien Likan (Nettl Greit Prime Rose Mihan's) ja Petjan (Nett Greit Parsival Mihan) emänemä. Vaikken Ileria Felicesta ja sen suvusta paljoa tiedäkään, tiedän sen, että Likka ja Petja ovat osoittautuneet kaikin puolin mahtaviksi koiriksi, ja siksi voin aika hyvillä mielin luottaa myös tähän sukulinjaan. Ileria Felicen isänisä Nois Epoha Rockfeller on myös Ukon iso-isoisä, joten jotain tuttua sielläkin kuitenkin.
Tällaista sukutaulututkailua, googleninjailua ja snautseri-ihmisten härräämistä loputtomilla kyselyillä olen harrastanut! Huomaa varmaan, että olen ihan liekeissä koirien sukututkimuksesta 😂 Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen pentuni takaa löytyvään sukuun ja koiriin, ja niihin tietoihin joita olen sieltä saanut. Mitä enemmän olen saanut tietää, sitä enemmän olen huomannut tykästyväni pentueen sukupuuhun. Sen, tuleeko mun koirasta aivan mahtava yksilö, ei pitäisi ainakaan olla sukutaustasta kiinni! Erityisesti minua lämmittää molempien vanhempien vahvahermoiset luonteet, hienot terveystulokset, upeat ulkomuodot ja näyttelytulokset, erilaisissa kennelliiton tehtävissä toimivat hyväluonteiset lähisukulaiset, sekä yhdistelmän matala sukusiitosprosentti (kahdeksalla sukupolvella laskettuna 0,06%). Grayn sukutaulu on kylläkin tällä hetkellä KoiraNetissä hieman puutteellinen, mutta tiedän kyllä mitä koiria siellä puuttuvissa palikoissa on.
Nämä kolme ensimmäistä blogipostausta ovat olleen vähän tällaista taustoitusta - seuraavalla kerralla päästään jo varmaan vähän käytännöllisempiin juttuihin. 😊
Grayn vanhemmista en tiedä kovinkaan paljon, sillä en ole heitä tavannut tai nähnyt (molemmat ovat venäläisiä). Tiedän, että Ileria Felice ei ole kasvattajan omistama koira, vaan oli sijoituksessa, minkä takia ehkä siitä on vähemmän tietoa tai kuvia saatavilla. Non Stop Winnerista on hieman enemmän tietoa ja kuvia.
 |
| Nettl Greit Ileria Felice kuva: kennel Nettl Greit |
Ileria Felice on tosiaan ollut Nettl Greit -kennelin sijoituskoira. Se on täyssisko Nettl Greit Champagnelle, joka on Mihan kennelin Suomeen tuomien Likan (Nettl Greit Prime Rose Mihan's) ja Petjan (Nett Greit Parsival Mihan) emänemä. Vaikken Ileria Felicesta ja sen suvusta paljoa tiedäkään, tiedän sen, että Likka ja Petja ovat osoittautuneet kaikin puolin mahtaviksi koiriksi, ja siksi voin aika hyvillä mielin luottaa myös tähän sukulinjaan. Ileria Felicen isänisä Nois Epoha Rockfeller on myös Ukon iso-isoisä, joten jotain tuttua sielläkin kuitenkin.
Tällaista sukutaulututkailua, googleninjailua ja snautseri-ihmisten härräämistä loputtomilla kyselyillä olen harrastanut! Huomaa varmaan, että olen ihan liekeissä koirien sukututkimuksesta 😂 Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen pentuni takaa löytyvään sukuun ja koiriin, ja niihin tietoihin joita olen sieltä saanut. Mitä enemmän olen saanut tietää, sitä enemmän olen huomannut tykästyväni pentueen sukupuuhun. Sen, tuleeko mun koirasta aivan mahtava yksilö, ei pitäisi ainakaan olla sukutaustasta kiinni! Erityisesti minua lämmittää molempien vanhempien vahvahermoiset luonteet, hienot terveystulokset, upeat ulkomuodot ja näyttelytulokset, erilaisissa kennelliiton tehtävissä toimivat hyväluonteiset lähisukulaiset, sekä yhdistelmän matala sukusiitosprosentti (kahdeksalla sukupolvella laskettuna 0,06%). Grayn sukutaulu on kylläkin tällä hetkellä KoiraNetissä hieman puutteellinen, mutta tiedän kyllä mitä koiria siellä puuttuvissa palikoissa on.
Nämä kolme ensimmäistä blogipostausta ovat olleen vähän tällaista taustoitusta - seuraavalla kerralla päästään jo varmaan vähän käytännöllisempiin juttuihin. 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti