maanantai 23. maaliskuuta 2020

Kuulumisia (+ Velhon 9kk kuvat)




Eipä taida nyt oikein toteutua moni noista edellisessä postauksessa ylös kirjatuista tavoitteista tälle vuodelle, kiitos koronan. En kyllä valita, tässä maailmantilanteessa on nyt paljon tärkeämpiä asioita kuin perutut koiratapahtumat. Ehtiihän sitä niitä myöhemminkin.

Meiltä loppui nyt tietysti rally- ja agilitytreenit kuin seinään tämän koronatilanteen takia, joten ollaan vietetty ihan vaan hiljaista elämää kotosalla lenkkeillen ja välillä pienesti jotain treenaillenkin. Tavallaan ehkä ihan hyvä, koska olin alkanut viime aikoina huomata Velhossa teineilyn merkkejä treeneissä, ja teini-iässähän ei tunnetusti yleensä päästä kauheasti harrastuksissa eteenpäin. Joten nyt tehdään sitten jotain perusjuttuja vaan joka tapauksessa ja ehkä tauko varsinaisista harrastustreeneistä tekee ihan hyvää.

Teini-ikä on näkynyt Velhossa rallytreeneissä siinä, että se ottaa erityisen kovasti häiriötä muista ja sen on vaikea rauhoittua ja keskittyä vain muhun ja siihen tekemiseen, kun ne muut koirat kiihdyttää sitä niin kovasti. Ei se nyt ihan katastrofaalista ole ollut, mutta esimerkiksi oman vuoron odottaminen rauhallisena sillä aikaa kun joku muu tekee rataa on ollut Velholle vaikeampaa. Agilityssa meillä on onneksi ollut häkit missä odottaa omaa vuoroaan, ja niiden edessä näköesteet, joten siellä osaa hyvin rauhoittua. Mutta itse kentällä Velhon teineily on näkynyt ylimääräisenä höntyilynä ja keskittymisen vaikeutena. Noh, kuten sanottu, nyt pidetään vähän taukoa ja ennen pitkää tämänkin menee varmaan ohi - niin korona kuin Velhon teini-ikä.

Meillä olisi ollut Velhon ekat viralliset näyttelyt nyt menneenä viikonloppuna Latviassa, mutta ne nyt tietenkin peruttiin. Onneksi saatiin sekä majoituksesta että laivamatkasta rahat takaisin, ja Latvian kennelliitto antoi mahdollisuuden siirtää ilmoittautumisen myöhempään näyttelyyn. Eipä siis hirveästi hävitty. En myöskään ollut ehtinyt ilmoittaa Velhoa vielä mihinkään muuhun näyttelyyn niin Suomessa kuin ulkomaillakaan, joten mitään ylimääräistä rahaa ei tullut hassattua. Toukokuussa olisin halunnut mennä Helsingin KV-näyttelyyn ja Vantaan palveluskoiraerkkariin, mutta jäävät nyt menemättä.

Velhon karva ehti ehkä nippa-nappa valmiiksi menneen viikonlopun näyttelyitä varten, mutta ei kyllä vielä ole mitenkään parhaimmillaan, joten tavallaan senkin takia hyvä, ettei päästykään menemään. Se pukkaa kyllä edelleen hirveästi pohjavillaa, erityisesti kaulan/niskan alueelle, mutta oon nyt saanut aika hyvät vehkeet pohjavillataistoon: Twin Kingin pohjavillaharjan niin, että siihen laittaa kuminauhan lisäämään tehokkuutta, sekä Marsin trimmiveitsen, joka ei oikeastaan ole veitsi vaan ennemmin sellainen tiheän täikamman näköinen. Sillä lähtee pohjavillaa hyvin. Vaan kyllä sitä pohjavillaa tulee edelleen ihan hirveästi ja kovasti toivon, että se jossain vaiheessa hidastuu.

Eilen rullattiin Velhon karvaa ekan kerran alas nyppimisen jälkeen (joka tapahtui noin kaksi kuukautta sitten). Vaikkei karva mun mielestä ole vielä valmis, niin samalla se oli osittain ehtinyt kasvaa pitkäksi ja kypsäksi, joka lähti helposti irti. Kummasti kyllä taas jotenkin keveni ja siistiytyi poika yleisilmeeltään. Nyt toivon, että vastaisuudessakin ahkerasti rullailemalla saadaan Velhon karva lopulta hyvän näköiseksi.

Oon tässä muutenkin tehnyt viime päivinä vähän kotitrimmiä ja nythän sitä voi opetella ja mokailla rauhassa, kun ei näytelmiä ole hetkeen tiedossa. Korvat, kaula ja peppu tuli ajeltua ja saksitöitä tehtyä - silmäkulmia avasin ja partaa ja otsista yritin varovaisesti muotoilla. Jalkakarvat ja alalinja tuli ihan suht kunnialla saksittua (mä pidän alalinjaa kaikista vaikeimpana juttuna koko trimmissä) ja eturintaakin otin lopulta ohennussaksilla, koska Velho inhoaa siitä nyppimistä niin kovasti, vaikka karva onkin aika karkeaa. Häntääkin vähän saksittiin ja korvien reunakarvat siistittiin. Ihan ok trimmistä tuli muuten, paitsi kaula on aika hirveä. Ajelujälki on kömpelöä eikä linjat ole oikein puhtaita. Sen lisäksi se perhanan pohjavilla tekee ajelulinjasta entistä näkyvämmän ja paksumman ja koko kaulasta vähän lyhyen ja paksun näköisen.

Vekulla on sellainen Aromadogin vaaleansininen nalle, joka on sille tosi rakas, ja se on ollut erityisesti viime aikoina aivan hellyyttävä sen kanssa. Nallea lutkutetaan hellästi, ja se otetaan aina kainaloon tai tassujen väliin tai jotenkin muuten viereen nukkumaan mennessä. Ikuinen vauva 💛.

Tässä vielä melkein kuukausi sitten otettuja 9kk-seisontakuvia, jotka jäi julkaisematta aiemmin - tai oikeastaan koko yhdeksänkuukautispostaus jäi tekemättä. Muutaman päivän päästä Velho täyttää jo 10 kuukautta, sitten on jo otettava uudet kuvat 😁.





Velho 2v ja erkkari

Pitihän mun kirjoittaa Velhon 2v -postaus jo paljon aiemmin, mutta oon taas löysäillyt tän blogin kanssa. Velholle tuli siis täyteen kaksi v...