tiistai 25. toukokuuta 2021

Kuulumisia ja tavoitteita

 Huh, kylläpä ehti mennä pitkä aika kirjoittelematta blogiin. Tuntuu aina, että mitä pidempi aika menee, sitä suurempi kynnys on alkaa kyhäämään postausta. Tässä tulee nyt kuitenkin vihdoin jotain.

Meille kuuluu ihan hyvää. Ollaan tänä keväänä tehty aika paljon sellaisia parin tunnin megalenkkejä, ihan koska ollaan nautittu lenkkeilystä keväisessä säässä niin kovasti. Toisaalta mä oon entistä paremmin huomannut myös, että palautuminen ja lepopäivät on myös tärkeitä. Velho kyllä jaksaisi lenkkeillä vaikka hamaan tappiin, mutta jossain kohtaa huomasin ihan pientä ontumista, joka meni pois kun otettiin vähän rauhallisemmin - rasituksesta johtuvat ontumiset on ilmeisesti aika yleistä. 


Harrastusrintamalla on ollut rauhallista. Agilityssa ollaan käyty tämän kevään ajan, kun ollaan jaettu treeniporukan vuorot minuuttiaikataululla niin, että ollaan paikalla Velhon kanssa yksin ja vain ohjaaja meidän lisäksi. Hallilla myös maskipakko. Rallyssa sen sijaan ei olla käyty, kun siellä on koko treeniryhmä kerrallaan paikalla. Ollaan vaan ilmoiteltu poissaoloista ja otettu korvaukseksi omatoimitreenikertoja - joita ei olla vielä käytetty paria lukuunottamatta. Olisi varmaan alettava jossain vaiheessa käymään 😃. 


Viime vuoden alussa kirjailin meille joitain tavoitteita loppuvuodeksi. Noh, koronan takia ne jäi isolta osalta toteutumatta, mutta käydään nyt vähän läpi. Terveyden osalta piti pysyä terveenä, mikä toteutuikin niitä perhanan struviittikiteitä lukuunottamatta. Luustokuvissa ja silmäpeilauksessa piti käydä ja käytiinkin  ja vähän ylimääräistäkin. Velholta kuvattiin siis lonkat C/C ja kyynärät 0/0, silmät peilattiin terveiksi ja tämän lisäksi myös polvet (0/0) ja sydän todettiin terveiksi. Otin Velholta myös geenitestin, jonka mukaan Velho on terve ei-kantaja kaikissa testatuissa sairauksissa (MyDogDNA:n paketti on todella kattava), mutta snautsereille tärkeimmin DCM:ssä eli dilatoivassa kardiomyopatiassa. Selkäkuvissa ei vielä käyty vaan päätin odottaa kahden vuoden ikään. Velho täyttää kaksi ihan just ja kuvausaikakin on jo varattu. Samalla kuvataan olat, kun Kennelliitto on alkanut tänä vuonna lausua niitäkin. Ei sillä, että mä epäilisin niissä olissa olevan mitään, mutta halusin vaan huvikseen kaiken mahdollisen. Jollei joku ehdi tässä välissä ensin, tulee Vekusta ensimmäinen snautseri, jolla on virallinen olkalausunto.

Velho ja kaverinsa Dallas koirapuistoilemassa
Niin, ja osteopatiassa käytiin kerran. Korona-aikana sitä välttelee kaikkea tämmöistä ylimääräistä, ja toisaalta eipä sieltä kummempia jumeja löytynytkään (käytiin ennen näyttelysumaa, jotta kroppa ja liike olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa), eikä näin nuorella koiralla yleensä niitä kuulemma kauheasti ole.

Rally-tokossa oli tarkoitus hallita alokasluokka, osallistua epiksiin sekä kisoihin ja saavuttaa RTK1. Juu ei, kiitos koronan. Epiksiä tuntuu muutenkin olevan tosi vähän ja silloin kun niitä on, menee ne heti täyteen. Kisoja ei paljoa ehditty järjestää viime vuonna. Alokasluokka meillä on kyllä mun mielestä aika hyvin hallussa (no juuri nyt ei vaan olla pitkään aikaan päästy kunnolla treenaamaan) ja mähän ilmoitinkin meidät ihan vuoden lopussa muutamiin kisoihin, joihin oltiin varasijoilla ja yhteen saatiin sitten paikkakin, mutta sitten tuli se virtsakide-episodi ja antiobiootit, joiden doping-varoaika ei ehtinyt täyttyä. Joten se siitä. 

Agilityssa oli tavoitteena vain pitää hauskaa ja opetella perusjuttuja ja se tavoite nyt täyttyikin. Kontaktiesteet meillä vielä aika paljon vaiheessa, mutta muuten on edistytty ja on ollut kivaa, tykätään molemmat tosi paljon. Kyllä me ollaan möllivalmiita (hypäriradalle, koska ne kontaktit). 


Näyttelyt taas, nohhh. Tavoite oli kaksi sertiä Suomesta, yksi cacib ja Baltian junnuvalioarvot. Nämä tavoitteet oli tietenkin kirjattu ennen koronaa, joten aika paljon jäi saavuttamatta. Kesän lopussa ehdittiin kuitenkin käydä muutamissa näyttelyissä, joista saldona 1x sert ja 2x vara-sert. Sertitavoite siis ainakin täyttyi puoliksi, muut eivät sitten kyllä 😃. Cacibiin oli kyllä mahdollisuus, koska käytiin kahdessa KV-näyttelyssä, mutta eivät ne sattuneet Velhon kohdalle. Ei kyllä kaiken kaikkiaan silti voi sanoa, että olisin millään tavalla tyytymätön meidän näyttelymenestykseen. Neljä näyttelyä, joista kaikista ERI ja kolmesta SA. Kerran VSP, kerran serti, kaksi varaa. Ei huono lainkaan mun mielestä.





Mitäs sitten tänä kuluvana vuonna? No laitetaanpa jotain tavoitteita ylös, vaikka kohta hätyytellään jo vuoden puoltaväliä.

- Selkä- ja olkakuvat

- Suomen muotovalio

- Rally-kisojen korkkaaminen ja ehkä RTK1?

- Agissa kontaktiesteiden opetteleminen, kepeissä pään/katseen fokus alemmas, mahdollisesti möllikisoihin?

- Edistyminen edelleen toisten koirien ohituksissa lenkeillä













Ukolla on ollut tässä viime viikon aikana syytä juhlaan. Paitsi, että se täytti 4v, se myös kävi uusimassa silmäpeilinsä - eläinlääkärin mukaan "käytös 10+++ ja silmätkin täyttä priimaa" - ja viikko sitten se luonnetestattiin pistein 138+++. Ukkelin luonnetestistä ajattelin seuraavaksi tehdä ihan oman postauksen, kun olin sitä taas seuraamassa ja kuvaamassa. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Velho 2v ja erkkari

Pitihän mun kirjoittaa Velhon 2v -postaus jo paljon aiemmin, mutta oon taas löysäillyt tän blogin kanssa. Velholle tuli siis täyteen kaksi v...