maanantai 16. marraskuuta 2020

Velhon luustokuvat

Käytiin Velhon kanssa viime keskiviikkona 11.11. Mevetissä Lotta Axelsonin kuvattavana. Velholta kuvattiin kyynärät ja lonkat - päätin kuvauttaa selän vasta sen jälkeen, kun Velho on täyttänyt 2 vuotta spondyloosilausunnon saamiseksi. Meillä oli ryhmätarkkiaika ja mukana oli myös Velhon "käppänäsisko" Pimpula eli Mihan Mini-Enne (Pimpula siskoineen syntyi päivää ennen Velhoa samalla kasvattajalla) sekä isänpuoleiset puoliveljet Aramis (Mihan U Kaksi) ja Elmo (Mihan Umo). Kaikilta kuvattiin lonkat ja kyynärät ja veljiltä peilattiin myös silmät, kun taas Velholta ja Pimpulalta silmät oli todettu puhtaiksi jo aiemmin. Myös veljillä silmät oli terveet. 

Silmäpeilin jälkeen jengi rauhoitettiin kuvia varten. Velho oli aivan intopiukkana, kunnes peppuun isketty rauhoituspiikki alkoi vaikuttaa. Se rakasti lääkäreitä ja hoitajia, jotka siellä hyöri. Hoitaja, joka tuli kuuntelemaan sen sydämen ja laittamaan rauhoituspiikin sai innokasta rakkautta ja sanoi vaan Velholle, että "pidä toi luonne!". Hän myös totesi toisille Velhon rauhoituttua "Velho oli kyllä niin rakastava pakkaus - se vaan tykkäsi ihan kaikesta". Tästä tuli hyvä mieli - perus Velhoa. 

Velho oli kuvissa vuorossa heti ekana. Kuvaushuoneeseen näki ovessa olevasta ikkunasta ja siinä odotellessani ja välillä vilkuillessani huomasin kuvien tulevan näytöille ja ehdin nähdä sen verran, ettei ne lonkat musta ihan priimalta näyttäneet (kyynäriä mä en oikein osaa katsoa). Muistan sen muljahduksen tunteen mahassani, ja käännyin pois etten katsoisi ja analysoisi sen enempää vaan odottaisin lääkärin arviota.

Kun partakaverit oli kuvattu, saatiin sitten nähdä kuvat ja lääkärin arvio niistä. Velhon lonkat oli hänen mukaansa aivan kelvot ja sievät, mutta hieman matalat, etenkin vasen lonkka (joka röntgenkuvassa on oikeanpuoleinen), ja siksi hän veikkasi, että ne tulisivat olemaan C/B. Kyynäristä hän sanoi heti varmana, että ovat 0/0 enkä tuota lähtenyt kyseenalaistamaan 😃. Mitään sinänsä hälyttävää tai nivelrikkoa ei lonkista löytynyt, mutta eivät vaan olleet ihan priimat. Olin tuosta C/B arviosta itse samaa mieltä. En tietenkään ole mikään eläinlääkäri tai millään muotoa muutenkaan ammattilainen, mutta sen verran on tullut erilaisia lonkkakuvia katseltua, että luotan, että osaan jonkin verran silmämääräisesti arvioida. Joka tapauksessa lonkat olivat kyllä mulle itselleni kovasti pettymys, ei sille mitään voi. Eihän ne Velhoa tule varmaan mitenkään haittaamaan, mutta itseäni tuo C haittaa. Vaikka vain kirjain onkin. 

Kennelliiton virallisia lausuntoja odoteltiin noin viikon sisään ja ne tulivatkin nopeasti perjantaina. Velhon lonkat ja kyynärät lausui Anu Lappalainen ja tulokset olivat kyynärät 0/0 ja lonkat C/C. Siihen on tyytyminen. Voisin tietysti viedä lonkat PKU:n paneeliin, mutten koe sitä sen arvoiseksi. En mitenkään usko, että ne tulisivat sieltä parempana kuin C/B (eikä niiden omasta mielestänikään kuuluisikaan), ja tuo C siellä olisi joka tapauksessa. Esim. jalostuksellisessa mielessä sillä ei juuri ole väliä, ovatko lonkat C/C vai C/B, kun ne laskettaisiin C:ksi kuitenkin kun menevät aina huonomman mukaan. Joten C/C:ksi jääköön. 

Velhon C/C -lonkat. Hienoisen mataluuden lisäksi vasemman lonkan (kuvassa oikella) yläreuna hieman irvistää.

























Vasen kyynärä 0

Oikea kyynärä 0

Tietysti olen tosi iloinen, että kyynärät olivat puhtaat ja mieluummin otan C-lonkkaisen koiran kuin priimalonkkaisen jolla on rikkinäiset kyynärät. Kun koira on etupainoinen, niin niistä kyynäristä olisi todennäköisesti paljon enemmän riesaa. Mutta valehtelisin, jos sanoisin että C-lonkat on mulle ihan ok. Joo, tiedän ettei C-lonkat lähes koskaan tässä rodussa vaivaa koiraa (ja Velho on vieläpä onneksi suhteellisen pienikokoinen ja kevyt uros), mutta mua harmittaa se, että rodussa ylipäätään on niin paljon C-lonkkaa ja että terveet lonkat eivät ole snautserille itsestäänselvyys. Tottakaihan sen pitäisi olla, vaikka C-lonkat ei todennäköisesti vaivaisikaan. 

Jos nyt jalostusta hieman kosketaan, niin se (jalostus) on hirveän vaikeaa. Pelkkää lonkkaa ei voi mitenkään jalostaa ja kompromisseja on aina tehtävä. Tärkeintä on, että koira on käytännön elämässä terve eikä oireile. Mutta toisaalta ainakin omasta mielestäni lonkkatilanteeseenkin on kiinnitettävä huomiota, koska helposti se on sellainen ns. slippery slope. Jos C-lonkkaa ei pidetä lainkaan ongelmallisena ja se lisääntyy niin kohta helposti lisääntyy myös se astetta huonompi eli D, ja siitä sitten taas astetta huonompi E... ja mitä huonommat lonkat niin tietysti sitä todennäköisemmin koira siitä kärsii. Hyvään olisi pyrittävä, muttei snautserissa ainakaan voi jalostaa pelkkää A-lonkkaa (A-lonkkaisia ei ole tarpeeksi), eikä edes pelkkää A- tai B-lonkkaa, kun silloinkin kyllä geenipooli supistuisi liikaa. Hirveän vaikeaahan se on, ja jatkuvaa tasapainottelua ja kompromissien tekoa. Kasvattajille nostan hattua. 

Mutta hitsi, kyllä mua silti harmittaa ja mietityttää, että meillä on populaatiossa enemmän C- kuin A-lonkkaisia. 

Velhon kanssa me jatketaan elämää ja harrastamista entiseen malliin, mutta mä oon sellainen huolehtija ja huolestuja, että heti huomaan olevani jotenkin varovaisempi, ettei se vahingossa esim. Ukon kanssa riehuessaan (ja Ukon jalkoihin jäädessään) jotenkin telo niitä lonkkiaan. Jos olisivat A- tai B-lonkat niin voisin jotenkin olla huolettomampi. Mutta ehkä tälläisetkin huolet tästä arjesta pikkuhiljaa karisee, kun huomaan että elämä jatkuu samaan tapaan ja Velholla on asiat ihan hyvin. Sivumennen sanoen täytyy kyllä olla onnellinen, että Ukolla on B/A -lonkat, kun se on kaikessa menemisessä ja tekemisessään vielä paljon Velhoa rajumpi.

Tässä kohtaa ennen kuin jatkan, haluan korostaa, että Velho on tietysti ensisijaisesti mun lemmikki ja paras karvainen ystävä, eikä jalostuseläimeksi hankittu "esine". Mutta mä olen haaveillut, että ehkä joskus voisin saada itselleni Velhon jälkeläisen. Ei se tietenkään todellakaan mikään itsestäänselvyys ole aiemminkaan ollut, kun siihen liittyy niin monta muuttujaa, mutta nämä lonkat kyllä mutkistaa asiaa entisestään. Velhossa on mun makuun paljon sellaisia ominaisuuksia joita haluisin mielelläni viedä eteenpäin, ja olen sitä mieltä, että sillä olisi rodulle paljon annettavaa. Mitä ominaisuuksia nämä sitten on? No mä tykkään siitä, että se on aina ollut aika helppo, kiltti ja kuuliainen koira. Mutkaton. Ei se tietenkään täydellinen ole - meidän ohitushaasteista esim. olenkin täällä tuskaillut välillä. Ja liukkaista alustoista se ei oikein tykkää. Mutta eihän kukaan täydellinen olekaan. Mä tykkään myös Velhossa erityisesti siitä, miten työteliäs ja ihmisorientoitunut se on. Se tykkää tehdä mun kanssa juttuja ja oppii nopeasti ja helposti. Urokseksi erityisesti mun mielestä kyllä aika sellainen "miellyttämisenhaluinen" ja helposti koulutettavissa. Hyvät harrastusominaisuudet. Tämä yleinen helppous ja kiltteys ja hyvät harrastuskoiran ominaisuudet on niitä, joita itse haluaisin tulevilta koiriltanikin ja mielelläni soisin snautsereissa olevan. (Toki mukana saa ja pitää olla hyvä annos snautserimaista luonteikkuutta ja omapäisyyttä, niin Velhossakin on). Näiden luonnejuttujen lisäksi tykkään sitten kyllä myös hirveästi sen ulkomuodosta ja tyypistä, joten senkin puolesta sillä olisi mun mielestä rodulle annettavaa. Todettakoon, että se on myös ollut ainakin tähän mennessä (ja toivottavasti myös tulevaisuudessa) täysin terve eikä eläinlääkärillä ole tarvinnut käydä kuin rokotuksilla ja noissa virallisissa tarkeissa. Sillä ei ole koskaan ollut edes mitään pientä tulehdusta missään. Maha on aina kestänyt hyvin kaiken ruoan jne. 

Mutta C-lonkkaisilla uroksilla on kuitenkin jalostusmarkkinoilla käsittääkseni yleensä aika vähän kysyntää. Enkä mä sitä itsekään ihan mihin vaan yhdistelmään antaisikaan. Kun Velhon lonkat eivät ole niin hyvät, niin nartulla niiden pitäisi olla, ja lonkkaindeksin pitäisi olla korkea. Plus sitten kaikki muutkin kriteerit luonteen, terveyden ja ulkomuodon osalta. Mutta siis ylipäätään, että kukaan sitä edes jalostukseen kysyisi on varmaan aika kortilla. Velhohan on aiemmin saanut ulkomailta jo kaksi kyselyä alustavasti tulevaisuutta varten (näistä en kerro nyt tämän enempää, kun eivät ole mitään julkisia juttuja). Mutta saa nyt nähdä. Monissa maissa C-lonkat on ihan kirous, kun lonkka-arviot on löyhempiä kuin Suomessa eikä C-lonkkaisia käytetä juuri kun melkein kaikki koirat ovat A- tai B-lonkkaisia. Eipä se tarkoita, että ne tulokset olisivat Suomessa samoja, mutta jokaisessa maassa omansa, ja se kyllä tietysti vähän vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä, kun luustoarviot vähän vaihtelee maittain. Suomen arviot on tunnettuja tiukkuudestaan. 

C-lonkat siis harmittaa mua kovasti myös mahdollista tulevaa jalostusta ajatellen. Turhapa sitä on peitellä tai jättää sanomatta. Mä tykkään avoimuudesta kaikessa tekemisessä ja tässäkin olen avoin. Niin Velhon kaikkien tulosten jakamisessa kuin siinäkin mikä mua harmittaa ja mikä ilahduttaa. 

Ennen luustokuvia unelmoin tietysti aina ajatuksesta, että Velhon lonkat olisi täysin priimat A/A, mutta että ne olisivat vähintään B/B. Sitähän voisi odottaa, kun vanhempien ja isovanhempien tulokset ovat A:ta ja B:tä. Ajattelin aina, että C-lonkat olisi tosi huonoa tuuria ja pelkäsin, että niin ehkä voisi käydä. Nyt kävi juuri se huono tuuri siinä kohtaa. Mutta kuten Perusasento -podcastissa oivasti todettiin, on pelattava niillä korteilla, jotka on jaettu. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Velho 2v ja erkkari

Pitihän mun kirjoittaa Velhon 2v -postaus jo paljon aiemmin, mutta oon taas löysäillyt tän blogin kanssa. Velholle tuli siis täyteen kaksi v...