Velho 5,5 kk ja asiaa rally-tokosta, agilitysta ja jalostustoimikunnasta

No siinäpä vierähti viikko jos toinen jos kolmaskin, että blogi jäi täysin huomiotta. Täällä kuitenkin ollaan. Velho on nyt oikeastaan jo viikon päästä puolivuotias, mutta otin viiden ja puolen kuukauden kunniaksi taas tuossa puolisentoista viikkoa sitten kasvukuvat, joten sillä perusteella nyt otsikkokin 😃.

Mulla ei ole tällä hetkellä mitään hajua Vekun korkeudesta ja painosta, mutta eiköhän se ole kasvanut tuon viimeisen jälkeen. Pitäisi mitata taas. En itse kyllä nyt huomaa mitään silminnähtävää kasvua, mutten silti epäile etteikö kasvua olisi kuitenkin tapahtunut. Tässäpä näitä 5,5 kk seisontakuvia:

En saanut tälläkään kertaa mitään ihan superhyviä kuvia. Tuntuu, että Velho poseerasi paremmin siinä noin kolmen kuukauden iässä kuin nyt! Näissä kuvissa takakulmaukset näyttää jotenkin suorilta, vaikkei ne sitä oikeasti ole. Olin juuri tehnyt tehnyt kotitrimmiä sille (nypintäkumit, sakset, ajelukone, the whole shabang) ja voi olla että vaan trimmasin nuo jalat jotenkin huonosti? Ja toisaalta ne on myös vähän huonosti asettuneet joka kuvassa. Mutta ei mahda mitään, ensi kerralla yritys parempaan. Onneksi Velho pääsee taas ensi viikon alussa Mihalaan trimmiin, saadaan ihan kunnollinen tip top karva sille sopivasti puolivuotispäivää varten!

Me aloitettiin viime viikolla rally-tokon alkeiskurssi. Nyt on siis kahdella tunnilla käyty. Molemmilla kerroilla meillä oli eniten petrattavaa paikan päälle tulossa ja paikalta poistumisessa. Velho tulee niin kauhealla innolla ja hökellyksellä, vetää, hönkii ja menee nenä maassa eikä lainkaan ota kontaktia vaikka kuinka yrittää. Tietysti se paikka, ne hajut ja etenkin ne muut koirat saa sen kierrokset nousemaan. Ekalla tunnilla Velho malttoi kuitenkin treenatessa keskittyä yllättävänkin hyvin, ja teki kuin pro. Me ollaankin itseksemme treenailtu melkein kaikkia alokasluokan liikkeitä jo, joten siellä ei sinänsä ole sisällöllisesti kauheasti uutta. Toisella kerralla tällä viikolla oli enemmän haasteita maan hajujen kanssa, nenä meinasi vaan mennä maahan ja oli vaikeampi saada se kontaktiin - ja pysymään kontaktissa. Jossain määrin siellä näytti olevan maassa muiden namien jämiä, joten sikäli ymmärrettävää, varsinkin kun muutenkin on kyseessä pentu joka on innostunut ja hieman kierroksilla. Mutta kyllä meillä tulee olemaan tällä kurssilla eniten harjoittelemista nimenomaan siinä itse treenaamisessa, kontaktissa ja treenipaikalla olossa. Tällä toisella kerralla ohjaaja huomautti tunnin lopulla, että huomaa että mitä pidemmälle tunti etenee niin sitä paremmin Velho malttaa keskittyä. Näinhän se on, pentuintoa vaan löytyy hyvistä treeninameista ja treeniä edeltävästä lenkistä huolimatta, ja varsinkin kun Velho on kuitenkin osoittautunut suhteellisen häiriö- ja reaktioherkäksi kaveriksi.

Sain tänään varmistuksen, että me saatiin ensi kevätkaudeksi paikka snautserien agility-ryhmään! Vuoden alussa aletaan siis harrastamaan myös sitä. Se on kivaa, ja musta on mukavaa päästä treenaamaan snautseriporukkaan, koska siellä ainakin ymmärretään rodun mielenlaatua 😆. Saa nähdä, miten Velhon keskittyminen ja oman vuoron rauhassa odottaminen siellä sitten. Treenit on sunnuntaisin kello yhdeksältä aamulla, joten saa myös nähdä miten meikäläinen jaksaa siellä kipitellä. Mä olen nimittäin ihan tosi aamu-uninen ihminen, ja myöskin hitaasti aamuisin käynnistyvä. Sen takia täytyykin vähän katella, että miten toi aikaisin aamulla treenaaminen sopii mulle, ja jos se on ihan liian takkuista niin täytyy varmaan sitten harkita kevään jälkeen jonkun muun ryhmän etsimistä. Tällä nyt kuitenkin lähdetään liikkeelle, kivaa!

Sellainen juttu myös kävi, että mut valittiin tässä viikonloppuna Suomen Snautserikerhon jalostustoimikunnan jäseneksi (ja myös kokoussihteeriksi). Ihan supermielenkiintoista päästä näkemään rodun jalostukseen liittyvää työtä ihan aitiopaikalta, ja myös päästä mukaan oppimaan ja vaikuttamaan. Muut jäsenet ovatkin sitten kasvattajia tai pitkän linjan harrastajia/rotujärjestötoimijoita, joten olen siellä edustamassa sitä noviisipuolta 😁. Tämä tarkoittaa sitä, että erilaisiin Kennelliiton koulutuksiin yms. on myös mentävä tulevaisuudessa, joten sellaisistakin tulee varmaan sitten juttua blogiin ajan myötä. 

Huvittavaa kyllä, en olisi ikinä uskonut nuorempana itseäni järjestöaktiivi-ihmiseksi. Mutta yliopisto muutti sen, ja nyt kun olen sen puolen järjestötoiminnasta päässyt, niin näköjään en malta olla tunkematta itseäni jo seuraavaan 😂. Ehdottomasti olen kuitenkin ihan aidosti kiinnostunut ja innostunut tästä jalostustoimikuntajutusta, joten eteenpäin vaan!

Viikon päästä oma pikku Vekkuli täyttää sitten jo puoli vuotta, iik miten aika kuluukin nopeasti!